Aloittaminen on aina vaikeinta, koski se sitten pitkästä aikaa uuden blogipostauksen kirjoittamista, salille lähtöä tai uudessa työpaikassa aloittamista. Mutta yleensä, kun vaan ottaa ja ylittää sen aloittamisen ahdistuksen ja tekee, on jälkikäteen huikeanhyvä fiilis.
Mä olen addiktoitunut pizzaan ja kaikista vaikeinta tuleekin olemaan syödä sitä vain kerran viikossa=D Voisin väittää, että edes tupakasta luopuminen ei ole ollut niin hankalaa, kuin ruokatottumuksien pysyvä muutos ja liikunnan pitäminen aktiivisesti arjessa mukana. Tässä jos jossain olen aina ollut ainainen jojoilija. Olen aloittanut kuukauden peppuhaasteen vähintään viisi kertaa ja jokaisella kerralla lopettanut ensimmäisen päivän jälkeen.
Mulla ei ole ylipainoa ja tykkään vartalonmuodostani tissittömyydestä huolimatta. Mun vartalonmuodolla on paljon potentiaalia, mutta se vaatii rutkasti duunia kaikesta ylimääräisestä hyllyvästä eroon päästäkseen. En ole koskaan havitellut mahdollisimman pientä rasvaprosenttia tai erottuvia lihaksia, tykkään muodoista mutta ehkä vähemmän pyöreästä.
Mutta onneksi mulla on aikaa, puolitoista vuotta. Ajattelin ottaa ihan beibistepsein kohti omaa unelmien vartaloa ja se alkaa nyt tänään, noin kuudennen kerran aloittamalla peppuhaasteen sekä vatsahaasteen. Tästä kun innostun niin koitan vihdoin ja viimein aloittaa juoksukoulun uudelleen SEKÄ vihdoin päästä sinne joogatunnille!!
Be First to Post Comment !
Lähetä kommentti